loh­ko­pin­ta

substantiivi/ˈlohkoˌpintɑ/
Jaa

Yhdyssana: lohko + pinta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. taso tai pinta, jota pitkin kappale tai mineraali halkeaa

Esimerkkilauseet

Samat sävyt ovat nähtävissä lohkopinnassa, jossa pohjamalto erottuu selvänä hyytelömäisen kuultavana kerroksena muuten kermanvalkeasta pinnasta.
— Wikipedia: Lehtokääpä
Toinen helposti havaittava tuntomerkki on lohkopinnan kaksostusviirut eli samansuuntaiset mikroskooppiset urat, jotka taittavat valoa eri suuntiin ja näkyvät kapeina viiruina.
— Wikipedia: Plagioklaasi

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivilohkopinta
Genetiivilohkopinnan
Partitiivilohkopintaa
Essiivilohkopintana
Translatiivilohkopinnaksi
Inessiivilohkopinnassa
Elatiivilohkopinnasta
Illatiivilohkopintaan
Adessiivilohkopinnalla
Ablatiivilohkopinnalta
Allatiivilohkopinnalle
Abessiivilohkopinnatta

Riimit

-intɑ

Kaikki riimit

Lähteet