- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan loima yhteydessä
- Vastineita
- karjala, lyydi, viro, inkeroinen, vatja
Jos pn:t Loima, Loimijoki ja Loimaa (joissa ‑im- ? ← *‑δm-) ovat yhdistettävissä tähän, sana voinee olla alkuaan sama kuin lotma (katso tätä). Samaan yhteyteen voi kuulua vanhojen sanakirjojen loima (Jusl 1745 jne.; ei murretiet.) ’hiekkamaa, nummi’ (merkityksen kehitys voisi olla ’vesiperäinen maa’ → ’laiha, huono viljelysmaa’ → ’nummi’). Vertaa loilo.
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | loima |
|---|---|
| lyydi | loim ’sama merkitys’ |
| viro | loim (g. ‑u) ’lammikko, notko’ |
| inkeroinen | loisma ’lammikko’ |
| vatja | loizma ’sama merkitys’ |
(vertaa).
Samaa juurta olevia sanoja
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | lotma |
|---|---|
| lyydi | lodm(o) ’sama merkitys’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| ersämordva | ersämordva ložmo ’syvänne, onkalo’ |
|---|---|
| komi | lažmi̮d ’alava (paikka), matala (vesi; rakennus)’; molemmat äänteellisesti epäilyttäviä. |
Vanhojen kirjoitusasujen perusteella voivat tähän jotenkin liittyä myös pitäjännimi Loimaa ja pn:t Loimijoki (1439 Lodmaioki, Lodhmaiokj), Loima (1489 Loydma, kn. Huittisista). Vertaa loima ja lotko.