- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 6 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen, karjala | joki |
|---|---|
| lyydi | d́ogi |
| vepsä | jogi, d́öǵi |
| vatja | je̮tši (g. je̮gē̮), jetši |
| viro | jõgi ’joki, virta, puro’ |
| liivi | joʾg, joʾig, joʾug ’joki’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | jokkâ ’joki’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva jov ’Mokša-joki’ |
| udmurtti | ju-šur ’joki’ (šur myös ’joki, puro’) |
| komi | ju ’joki’ |
| unkari | (vanh. kiel. ja pn:issä) jó ’joki’. |
Etäsukukielistä on esitetty vastineiksi eräitä muitakin sanoja, joiden kuuluminen tähän yhteyteen ei kuitenkaan ole aivan varmaa: mari joγə̑-:, länsimari joγə̑-wət, Birskin mari joγə̑n-wüt ’virtaava vesi’ (wət, wüt ’vesi’), joγem ’virrata, valua; pudota’ (mahdollisesti ← tšuvassi joh-, juh- ’virrata’) | etelämansi länsimansi jē, itämansi jē̮, pohjoismansi jā ’joki’ | itähanti ji̮γi̮, etelähanti jeχə, pohjoishanti jĭχĭ ’pieni joki’, itähanti jɔγəṇ, pohjoishanti jŏχan ’sama merkitys’, etelähanti jŏχən: wȧt́-j. ’Vasjugan-joki’, yhd:oissa itähanti ‑jaγ, etelähanti jaχ-, pohjoishanti ‑jŏχ ’joki’ || nenetsi jaχa | enetsi jáha, jóha | selkuppi tšaqi̮ | kamassi t́aγa | matori, taigi tšaga ’joki’ (nämä mahdollisesti ← kantasamojedi *jə̑kå ? ← uralilainen *juka). Vertaa myös juka.