- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- karjala
loiskua
verbi/ˈloi̯skuɑˣ/lois-ku-a (2 tavua) · 7 kirjainta
Merkitys
- (nesteestä) vesimassojen voimakkaasta liikkeestä esim. väljässä astiassa t. sieltä ulosVettä loiskui Atlantista Itämereen, saatiin suolapiikki.
Esimerkkilauseet
Lyö nagaikalla, sotamies, niin että veri roiskuu, niin että, missä käypi ties, vain hurmelaine loiskuu.Joskus alihanka painui veden alle, suolavesi kohinalla purteen loiskui, miehet sangoillansa mereen vettä mätti, joskus kallisti kuin huippu merta laassut ois, nosti taas ja purje räpytteli.Joustavan rakenteensa ansiosta currach on merenkäynnissä lähes äänetön, sillä aallot eivät loisku sen runkoa vasten, toisin kuin on laita puurunkoisessa ja etenkin lasikuituisessa veneessä.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan loiskua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Substantiivit
Neito nousee ja vaipuu veteen, paljain rinnoin hän unelmoi, laine loiskuen soi ja soi.Veneen pohjalla oleva vesi loiskui viitan liepeissä ja yritti kastella miesten jalkoja.Etymologia
Yhdyssanat ja johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- ruotsiplaska
- venäjäплескаться
Esiintymistiheys
680 esiintymää · 0.3 / milj.
Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.0
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.1
Taivutustiedot
Taivutusluokka 52 (sanoa)
Yleisimmät: loiskuu 56 % · loisku 16 % · loiskui 11 %
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | |
| Ind. prees. yks. 1. | |
| Ind. imperf. yks. 3. | |
| Kond. prees. yks. 3. | |
| Pot. prees. yks. 3. | |
| Imperat. prees. yks. 3. | |
| Akt. 2. partisiippi | |
| Pass. imperf. |
Riimit
-oiskuɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Loiskua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/loiskua