loiskuta
verbi/ˈloi̯skutɑˣ/lois-ku-ta (3 tavua) · 8 kirjainta
Johdettu sanasta: loiskua
Merkitys
(käännetty englannista)- (intransitiivinen)loiskua tai roiskua siten, että nestettä lentää
Esimerkkilauseet
Nyt ne katosivat tuonne mutkaan kallioitten taakse vasemmalle. Älä loiskuta airoilla! Taivutellaanpas ruokoja veneen tieltä ja hiivitään hiljaa rantaan.Älä loiskuta viinaa maahan», hillitsee Leminen toveriaan.Ainoakaan lintu ei viserrä, yksikään kala ei loiskuta tyyntä vettä, tuulonen uinailee ja korkeudessa liitelee keveitä pilvenhattaroita hitaasti melkeenpä tuntumattomasti eteenpäin metsien ja laaksojen yli.Taivutustiedot
Taivutusluokka 75 (selvitä)
| Muoto | Taivutus |
|---|---|
| Infinitiivi | |
| Ind. prees. yks. 1. | |
| Ind. imperf. yks. 3. | |
| Kond. prees. yks. 3. | |
| Pot. prees. yks. 3. | |
| Imperat. prees. yks. 3. | |
| Akt. 2. partisiippi | |
| Pass. imperf. |
Riimit
-oiskutɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Loiskuta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/loiskuta