Asiasanasto.fi

lo­ka­tii­visubstantiivi

/ˈlokɑtiːʋi/

Merkitykset

  1. 1.(kielitiede)joissakin kielissä esiintyvä sijamuoto, joka ilmaisee paikkaa tai sijaintia
  2. 2.(kielitiede)olosija, yleisnimitys paikallissijoille. Esim. suomen inessiivi ja adessiivi ovat lokatiiveja.

Etymologia

latinan sanasta locus ’paikka’

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.locative case, locative
  • ruotsilokativ
  • saksaLokativ (m)
  • ranskalocatif (m)
  • venäjäместный падеж
  • puolamiejscownik
  • norjalokativ

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Sijamuotoja on kahdeksan: nominatiivi, vokatiivi, akkusatiivi, instrumentaali, ablatiivi, datiivi, genetiivi ja lokatiivi.

Wikipedia: Paalin kieli

Sijamuotoja ovat nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, datiivi, lokatiivi ja ablatiivi sekä mahdollisesti postpositioiden yhteydessä esiintyvä instrumentaali.

Wikipedia: Turkin kieli

Englanninkieliset vastineet

  • locative
  • locative role
  • locative case

Esiintymistiheys

39 esiintymää, 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.5
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5

SijamuotoYksikkö
Nominatiivilokatiivi
Genetiivilokatiivin
Partitiivilokatiivia
Essiivilokatiivina
Translatiivilokatiiviksi
Inessiivilokatiivissa
Elatiivilokatiivista
Illatiivilokatiiviin
Adessiivilokatiivilla
Ablatiivilokatiivilta
Allatiivilokatiiville
Abessiivilokatiivitta

Riimit

-iːʋi

Kaikki riimit
aiheet:
luokat: