lop­pu­soin­tu­pa­ri

substantiivi/ˈlopːuˌsoi̯ntuˌpɑri/
Jaa

Yhdyssana: loppusointu + pari

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kaksi toisiinsa sointuvaa sanaa tai säettä

Esimerkkilauseet

Sopiva tapa säästeliäästi käytettynä riimien lisäämiseksi on erisnimien, vieläpä vieraskielisten sanain asettaminen loppusointupariksi.
— V. K. Trast, Julius Krohn runoilijana
*Heinen* runossa "Lorelei" on loppusointupari lainattu Suoniolta.
— Valter Juva, Sata runoa
Seitsemäs ja kahdeksas säe muodostavat oman loppusointuparinsa.
— Wikipedia: Ottave rime

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviloppusointupari
Genetiiviloppusointuparin
Partitiiviloppusointuparia
Essiiviloppusointuparina
Translatiiviloppusointupariksi
Inessiiviloppusointuparissa
Elatiiviloppusointuparista
Illatiiviloppusointupariin
Adessiiviloppusointuparilla
Ablatiiviloppusointuparilta
Allatiiviloppusointuparille
Abessiiviloppusointuparitta

Riimit

-ɑri

Kaikki riimit

Lähteet