lo­rui­le­mi­nen

substantiivi/ˈlorui̯leminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lo-rui-le-mi-nen (5 tavua) · 12 kirjainta

Johdettu sanasta: loruilla

Merkitys

  1. teonnimi verbistä loruilla

Esimerkkilauseet

Marski istuutui siihen, ja tuntui kuin viehättävä luonto täyttäisi, mitä pojan loruileminen oli alkanut, se tyynnytti hänen rauhattoman mielensä.
— C. Georg Starbäck, Niilo Bonpoika Sture I Kultainen kaulaketju
Ranskalaisen loruileminen, joka äsken oli huvittanut Pierreä, tuntui hänestä nyt vastenmieliseltä.
— Leo Tolstoi, Sota ja rauha III
"Lopeta tuo loruileminen ja puhu järkevästi.
— Jack London, Punainen rutto

Etymologia

loruilla + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Loruileminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/loruileminen