lo­ruil­la

verbi/ˈlorui̯lːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lo-ruil-la (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: loru

Merkitykset

  1. monikon adessiivi sanasta loru
  2. lausua loruja
  3. höpöttää, kertoilla

Esimerkkilauseet

Näin puhuessaan poika katsahti sisareensa, ja kesken vallatonta loruilemistaankin hän huomasi, että tämä puhe koski kipeästi Lucyyn, vaikka hänen oli mahdoton käsittää, mikä siihen oli syynä tai miten syvälle se koski.
— Walter Scott, Lammermoorin morsian
Kahden lapsen olisi mahdotonta nähdä enempää, ehtiä enempää, kulkea enempää, loruilla enempää, syödä enempää tai kysellä enempää kuin Rebekka ja Emma Jane ehtivät tänä tapahtumarikkaana keskiviikkona.
— Kate Douglas Wiggin, Villiruusu
Kotisivujen diskografiansa yhteydessä Numminen kuvailee levyn aloittaneen uuden tyylin lastenmusiikissa - Nummisen loruillessa Jalkanen otti vaikutteita vakavasta musiikista ja levyllä on kuultavissa monia eri musiikkityylejä kuten tangoa, valssia ja rockia.
— Wikipedia: Iso mies ja keijukainen

Etymologia

loru + johdin -ile

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Esiintymistiheys

722 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.3
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 67 (tulla)

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin loruilla taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäloruilenloruilinolen loruillutolin loruillut
sinäloruiletloruilitolet loruillutolit loruillut
hänloruileeloruilion loruillutoli loruillut
meloruilemmeloruilimmeolemme loruilleetolimme loruilleet
teloruiletteloruilitteolette loruilleetolitte loruilleet
heloruilevatloruilivatovat loruilleetolivat loruilleet
passiiviloruillaanloruiltiinon loruiltuoli loruiltu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäloruilisinolisin loruillut
sinäloruilisitolisit loruillut
hänloruilisiolisi loruillut
meloruilisimmeolisimme loruilleet
teloruilisitteolisitte loruilleet
heloruilisivatolisivat loruilleet
passiiviloruiltaisiinolisi loruiltu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäloruile—
hänloruilkoonolkoon loruillut
meloruilkaamme—
teloruilkaa—
heloruilkootolkoot loruilleet
passiiviloruiltakoonolkoon loruiltu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäloruillenlienen loruillut
sinäloruilletlienet loruillut
hänloruilleelienee loruillut
meloruillemmelienemme loruilleet
teloruillettelienette loruilleet
heloruillevatlienevät loruilleet
passiiviloruiltaneenlienee loruiltu

Infinitiivit

1. infinitiiviloruilla
1. inf. pitkä muotoloruillakseen
2. inf. inessiiviloruillessa
2. inf. inessiivi, passiiviloruiltaessa
2. inf. instruktiiviloruillen
3. inf. inessiiviloruilemassa
3. inf. elatiiviloruilemasta
3. inf. illatiiviloruilemaan
3. inf. adessiiviloruilemalla
3. inf. abessiiviloruilematta
3. inf. instruktiiviloruileman
4. infinitiiviloruileminen
5. infinitiiviloruilemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiloruileva
Passiivin 1. partisiippiloruiltava
Aktiivin 2. partisiippiloruillut
Passiivin 2. partisiippiloruiltu
Agenttipartisiippiloruilema
Kieltopartisiippiloruilematon

Riimit

-oruilːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Loruilla. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/loruilla