louk­kaan­tu­ma­ton

adjektiivi/ˈlou̯kːɑːntumɑton/
Jaa

Johdettu sanasta: loukkaantua

Merkitys

  1. sellainen, joka ei loukkaannu

Esimerkkilauseet

Aivan loukkaantumattomana kavahdin seisaalleni; samassa kuului parahdus, ja näin edessäni naisen, tytön, joka kalpeine, kauhistuneine kasvoineen tuijotti minuun.
— Stanley Weyman, Punanen kokardi
Hethcott haparoi yli lampun, mutta välittämättä sisarensa huudoista, tietäen hänen olevan loukkaantumattoman, hän pyrki valoisaa hallia kohti.
— Louis Tracy, Musta kissa
Winkelhockille sattui tunnettu onnettomuus F2 -autolla vuonna 1980 Nürburgringillä: hänen autonsa teki ilmassa voltin ja törmäsi seinään, minkä jälkeen hän käveli loukkaantumattomana omin voimin pois paikalta.
— Wikipedia: Manfred Winkelhock

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviloukkaantumaton
Genetiiviloukkaantumattoman
Partitiiviloukkaantumatonta
Essiiviloukkaantumattomana
Translatiiviloukkaantumattomaksi
Inessiiviloukkaantumattomassa
Elatiiviloukkaantumattomasta
Illatiiviloukkaantumattomaan
Adessiiviloukkaantumattomalla
Ablatiiviloukkaantumattomalta
Allatiiviloukkaantumattomalle
Abessiiviloukkaantumattomatta

Lähteet