lu­his­tu­ma

substantiivi/ˈluhistumɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: luhistua

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. kohta tai osa, joka on sortunut tai painunut kasaan

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Smoke näki, kuinka Labiskwee hymyili, vaikka hän töin tuskin jaksoi olla luhistumatta hankeen.
— Jack London, Kultaa ja kuntoa
Tyyne ymmärsi, että Armas suree tuumiensa luhistumista, ja hän tahtoi lohduttaa, vaikka toivoikin sanansa valheiksi: Kun pääsiäismaanantainakaan Laila ei tullut.
— Ilmari Tulimaa, Silmien laulu
Päällikkökunnat kehittyvät nopeasti, pyrkivät helposti luhistumaan ja uusiutumaan jaksoittain.
— Wikipedia: Päällikkökunta

Esiintymistiheys

95 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviluhistuma
Genetiiviluhistuman
Partitiiviluhistumaa
Essiiviluhistumana
Translatiiviluhistumaksi
Inessiiviluhistumassa
Elatiiviluhistumasta
Illatiiviluhistumaan
Adessiiviluhistumalla
Ablatiiviluhistumalta
Allatiiviluhistumalle
Abessiiviluhistumatta

Riimit

-umɑ

Kaikki riimit

Lähteet