lui­huus

Mutta jos sekunniksikaan suljin silmät, oli heti edessäni äskeinen kuva: koirasleijona seisoen siinä ylpeänä metsänreunassa hurjan rajumielisyyden, itsetietoisen kootun voiman ja uhmailevan majesteettiuden kuvana, ja sen takana naaras, jonka tultasyöksevistä silmistä loisti peittelemätön luihuus ja hillitsemätön verenhimo.

Thoreausta tämä tunteettomuus oli näyttänyt vaanivalta luihuudelta, David sensijaan näki siinä omituista kaipuuta, syvää pelkoa ja toivoa.