lui­ku­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. laulaa, huudella

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan luikata yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, viro

Deskr. sana, vertaa huikata.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaluikata ’sanoa’, luikahuttoa ’kiljaista, naurahtaa äänekkäästi’, luikahuo, luikahoija ’puhua tai nauraa kovalla äänellä’, luikuttoa ’puhua nopesti ja äänekkäästi, kirkua’
lyydiluikata ’äännähtää’
vepsäluikahtelda ’itkeä tai nauraa ääneen’
viroluigata ’huutaa kuuluvasti; ammua, mylviä; itkeä ääneen’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Luikuta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luikuta