luon­ne­tut­kiel­ma

substantiivi/ˈluo̯nːeˣˌtutkielmɑ/
Jaa

Yhdyssana: luonne + tutkielma

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. syvällinen kuvaus tai analyysi jonkin hahmon tai henkilön luonteenpiirteistä

Esimerkkilauseet

Hänen muotokuvansa ovat erinomaisia luonnetutkielmia.
— Florence L. Barclay, Shenstonen rouva
Parissa pitemmässä kertomuksessaan on hän yrittänyt kuvata sisempää ihmistä, mutta hänen esitystaitonsa ei ole riittänyt tekemään näistä todellisia luonnetutkielmia.
— Saara Wacklin, Satanen muistelmia Pohjanmaalta
Jurkka näytteli ihmiskokeita tekevää ylilääkäriä ja sai kautta kriitikkokunnan erinomaiset arvostelut intensiivisestä luonnetutkielmastaan, joka pysyi tyylilajissaan ja onnistui välttämään turhan tunteilla mässäilyn.
— Wikipedia: Jussi Jurkka

Esiintymistiheys

16 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviluonnetutkielma
Genetiiviluonnetutkielman
Partitiiviluonnetutkielmaa
Essiiviluonnetutkielmana
Translatiiviluonnetutkielmaksi
Inessiiviluonnetutkielmassa
Elatiiviluonnetutkielmasta
Illatiiviluonnetutkielmaan
Adessiiviluonnetutkielmalla
Ablatiiviluonnetutkielmalta
Allatiiviluonnetutkielmalle
Abessiiviluonnetutkielmatta

Riimit

-elmɑ

Kaikki riimit

Lähteet