luo­pu­ja

substantiivi/ˈluo̯pujɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: luopua

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö, joka muodollisesti luopuu virasta, vastuusta, omaisuudesta tai muusta asiasta

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Mutta luopuminen muhamettilaisuudesta tuottaa kuolemanrangaistuksen sekä luopujalle että hänen neuvojalleen.
— Kosti Raitio, Jaloja tekoja
Sopimalla syytingistä luopuja on osaltaan voinut rahoittaa tilakauppaa esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa antamalla lapselleen lainan, jota tämä maksaa takaisin eläkkeen muodossa.
— Wikipedia: Syytinki

Englanninkieliset vastineet

  • abdicator

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviluopuja
Genetiiviluopujan
Partitiiviluopujaa
Essiiviluopujana
Translatiiviluopujaksi
Inessiiviluopujassa
Elatiiviluopujasta
Illatiiviluopujaan
Adessiiviluopujalla
Ablatiiviluopujalta
Allatiiviluopujalle
Abessiiviluopujatta

Riimit

-uopujɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet