luo­sa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. vesilätäkkö
  2. huono nainen; epäsiisti, laiska rivopuheinen ihminen; huono vene

Etymologia

1luosa1 – vesilätäkkö

Alkuperä
Lainasana (venäjä: lúža)
Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
kaakkoismurteet
Vastineita
inkeroinen, karjala, viro

Lähtökohta: ← venäjä lúža ’vesilammikko, lätäkkö’, lúžina ’sama merkitys’

suomi sana voinee osaksi kuulua myös samaan deskr. sikermään kuin s.v. loska1, loso, luosata ja luoska mainitut sanat.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenlōsa
karjalaluošo ’sama merkitys’
viroloos ’tulvan aikaan veden alle jäävä niityn osa; umpeen kasvanut joenpoukama’, murt. luusna ’sama merkitys’, luutsatus (Wied) ’lähteinen, talvella sulana pysyvä kohta suossa’

Samaa juurta olevia sanoja

2luosa2 – huono nainen; epäsiisti, laiska rivopuheinen ihminen; huono vene

Sanakirjassa
Käsitellään sanan luosata yhteydessä

Deskr. tai onomat. sanoja, joiden suhde seur. saame ja suomi sanoihin hämärä: eteläsaame loåsedh ’rupatella, puhua’, loåsedidh, loåsiestidh ’sama merkitys’; inarinsaame luȧsvȧdiđ, lyesvistiđ ’puhua sopimattomia’; koltansaame luɛssă ’huonokuntoinen esine (esimerkiksi vene)’; suomi loskata ’puhua sopimattomia’, losottaa ’lörpötellä’, luoska ’huono nainen; huono vene’, luosto (katso näitä).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Luosa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luosa