luo­sa­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kehuskella, panetella, puhua joutavia; huorastella

Etymologia

Vanhin tieto
Gustaf Erik Eurén, 1860
Levinneisyys
paikoin itämurteet, ei Vermlanti Inkerinmaa

Deskr. tai onomat. sanoja, joiden suhde seur. saame ja suomi sanoihin hämärä: eteläsaame loåsedh ’rupatella, puhua’, loåsedidh, loåsiestidh ’sama merkitys’; inarinsaame luȧsvȧdiđ, lyesvistiđ ’puhua sopimattomia’; koltansaame luɛssă ’huonokuntoinen esine (esimerkiksi vene)’; suomi loskata ’puhua sopimattomia’, losottaa ’lörpötellä’, luoska ’huono nainen; huono vene’, luosto (katso näitä).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Luosata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/luosata