luot­ta­ma­ton

adjektiivi/ˈluo̯tːɑmɑton/
Jaa

Johdettu sanasta: luottaa

Merkitys

  1. sellainen, joka ei luota

Esimerkkilauseet

Pilkkaa ja piiskaa se kaikki ansaitsi — ivanaurun ja kaikkeen luottamattoman, elämän alastomaksi riisuvan cynismin ruoskaa.
— Marja Salmela, Martti Jänne
— Niin, Frans tahtoi saattaa minut mustasukkaiseksi, hän arveli kaikkien tyttöjen olevan luottamattomia, kevytmielisiä, avonaisia liehakoitsemiselle ja ulkonaisella kiillolle.
— Adam Onkel, Valdemarsborg'in sukukartano
Psykologisemmasta suuntauksesta voidaan mainita esimerkkinä Elovainion ja kumppaneiden tutkimus, jossa selvitettiin vihamielisyyden (kyyniset ja luottamattomat asenteet) yhteyttä sydäntaudin riskitekijöihin.
— Wikipedia: Sosiaaliepidemiologia

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviluottamaton
Genetiiviluottamattoman
Partitiiviluottamatonta
Essiiviluottamattomana
Translatiiviluottamattomaksi
Inessiiviluottamattomassa
Elatiiviluottamattomasta
Illatiiviluottamattomaan
Adessiiviluottamattomalla
Ablatiiviluottamattomalta
Allatiiviluottamattomalle
Abessiiviluottamattomatta

Lähteet