lus­ti­kas

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. hauska, hupaisa, lystikäs

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (muinaisruotsi)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan lysti yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala

Lähtökohta: ← muinaisruotsi muinaistanska lust, lyst, muinaisnorja lyst, nykyruotsi lust ’halu; huvi’ (? ← keskialasaksa lust ’sama merkitys’), johd. muinaisruotsi nykyruotsi muinaisnorja lysta ’haluta’; vanh. kiel. harvinaisempi etuvokaalinen suomi lysti lienee syrjäyttänyt takavokaalisen variantin arvattavasti lystätä verbin vaikutuksesta; keskialasaksa lust → viro lust (g. ‑i) ’hyvä mieli, halu’, lustida ’haluta’, josta → inkeroinen lusti ’kaunis; hauska’, lustia ’lystätä’ ja vatja lust́śi ’kaunis; hauska’; keskialasaksa (→ latvia luste ’halu’, lustēt ’olla iloinen; haluta’) → liivi lušt ’hyvä mieli, halu’, luštə ’olla iloinen, haluta’.

skandinaavinen → pohjoissaame lusˈto (eteläsaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’halu’, (suomi välit.) pohjoissaame lusˈtâ ’huvi’ sekä pohjoissaame lustiidit (piitimensaame inarinsaame) ’haluttaa (ruokaa)’, lusˈtit ’ampua paukkupanoksilla’, elleivät nämä ole pikemmin lusˈto, lusˈtâ sanojen omap. johdoksia.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenlustia ’lystätä’
karjalalysti ’huvi, hauskuus; hauska’, lystäillä ’huvitella’ (? ← suomi)

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lustikas. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lustikas