maa­rois­to

Jaa
Viittaa artikkeliin

9 kirjainta

sisältää sanat: maa + roisto

Merkitys

  1. maankiertäjä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan roisto yhteydessä
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Vastineita
karjala, viro

Vanhin merk. suomessa (Jusl 1745; paikoin loun- ja kaakkoismurteet) on ’roska’, samoin viro (Wied) roist ’roska, lika’; tämä kuuluu s.v. roju mainittujen äänt. läheisten sanojen (roippeet, roiskeet, roi(h)na) yhteyteen. Merk:n kehitys siten ’roska, jäte’ → ’kelvoton’ → ’roisto, maankiertäjä’; selvä yhteys (’pitkä mies’) on myös roikale sanan kautta toiseen deskr. pesyeeseen (roikkua, rojahtaa jne.).

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaroisto ’roisto, lurjus, vetelys; pitkä, laiha ihminen’
viro(Wied) roist (g. ‑u) ’kelvoton ihminen; haukkumasana’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Maaroisto. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/maaroisto