maat ­ja ­man­nut

Jaa
Viittaa artikkeliin

sisältää sanat: Maa + ja + mantu

Merkitys

  1. koko omaisuus

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan mantu yhteydessä
Vastineita
karjala

»mannun isäntä ja eukko» jne., manto ’maa’ (asetus 1723 mandons, mannolle; Enonkoski)

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalamantu ’maa(-alue)’, moat (ta) mannut ’maat ja mannut’

Kaukaisemmissa sukukielissä

–(ilmeisesti vanhana itämerensuomalaisena lainana) pohjoissaame madˈdo (eteläsaame uumajansaame luulajansaame) ’alkuperä, ‑juuri; suku, perhe’, koltansaame mȧdda̮, Akkala mant ’maa, mantu’

. Samaa kantaa kuin manner (ja mansikka, katso näitä). Oletettavaa kantasanaa *manta edustaa pohjoissaame madˈde (inarinsaame) ’etelä; sisämaa’ (? ← suomi) ja rinnakkaisjohdoksia (manner sanan ohella) *mandek: pohjoissaame māddâ (‑dˈdâg-) (eteläsaame uumajansaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’tyvi’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Maat ja mannut. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/maat_ja_mannut