man­gut­taa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kärttää, kerjätä itsepintaisesti, mankua

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan mankua yhteydessä
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi

Samantapaisia sanoja muissakin kielissä: pohjoissaame magˈgodit ’olla tyytymätön ja vaativainen’, māgguš ’kerjäläiseukko; tunkeilija’, nykyruotsi murt. Suomi mangusta ’kerjätä, mankua’, Suomen romani mangā ’pyytää, kerjätä, rukoilla’, Ruotsin ja Norjan kulkurien ja rikollisten kiel. manga ’kerjätä, mankua’, Tanskan romani mange, latvia mangot ’sama merkitys’ Ilmeisesti eräänlainen, alkuaan ehkä mustalaiskielinen sanakulkuri.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenmaŋkua ’mankua, pyytää’
karjalamankuo ’mankua, kerjätä, kärttää’
vatja(vatjan Kukkosin murre) maŋkua ’mankua, pyydellä’
viromanguda, mangida, mangeldada ’mankua, kärttää, ruinata’
liivimaŋgə ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Manguttaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/manguttaa