man­ni

erisnimi/ˈmɑnːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

man-ni (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

  1. mies; mestari, taitava; (slangissa:) romani

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan manna yhteydessä
Slangissa
1930 lähtien
  1. suomimanna
  2. nykyruotsi, muinaisruotsiman ’mies’

Samasta lähteestä myös manni ’mies (Flor 1702 »Jos sinä olet mies merellä; minä manni Manderella»; paikoin länsimurteet leik.); mestari, taitava (paikoin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa Peräpohja)’ ja ilmeisesti vielä manu (LönnrLis 1886) »se oli manu siihen työhön». Vertaa myös oltermanni, pelimanni jne.

Samaa juurta olevia sanoja

Helsingin slangissa

manne ’mies; romanimies’

← ruotsi man ’mies’ (tanska mand, saksa Mann, englanti man ’mies’, gootti mannus ’mies, ihminen’). — Merkitystä ’romani’ on myös selitetty henkilönnimestä Manne ← Herman.

Johdoksia: manni ’romani’, mannela ’talo, jossa asuu romaneja’, manu ’poika’

Esiintymistiheys

3 689 esiintymää · 1.4 / milj.

Suomi24
1.0
Sanomalehdet
6.2
Aikakauslehdet
3.3
Wikipedia
6.7
Reddit
0.3
Tekstitykset
1.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑnːi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Manni. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/manni