mar­ha­min­ta

substantiivi/ˈmɑrhɑmintɑ/
Jaa

Merkitys

Synonyymit

Etymologia

vanha germaaninen laina

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Gorenflot, joka oli huonompi ratsastaja kuin Chicot ja jonka ohjina suitsien asemesta oli vain marhaminta, jatkoi sillävälin menoaan.
— Alexandre Dumas, Monsoreaun kreivitär I
Raha oli side, joka kesti, se oli kuin marhaminta varsan kaulassa.
— Jalmari Kara, Nuoren Sylvi-tytön koettelemus
Lisävarusteita Riimunnaru (myös riimunvarsi, talutusnaru tai vanhahtavasti marhaminta) on riimun tärkein lisävaruste.
— Wikipedia: Riimu

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9, vokaalivaihtelutyyppi J

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimarhaminta
Genetiivimarhaminnan
Partitiivimarhamintaa
Essiivimarhamintana
Translatiivimarhaminnaksi
Inessiivimarhaminnassa
Elatiivimarhaminnasta
Illatiivimarhamintaan
Adessiivimarhaminnalla
Ablatiivimarhaminnalta
Allatiivimarhaminnalle
Abessiivimarhaminnatta

Riimit

-intɑ

Kaikki riimit

Lähteet