- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan me yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 15 muuta kieltä
Sanan vartalossa esiintyy paljon epäsäänn. vaihtelua, eikä sen vokaalin alkup. laatua ole voitu tarkasti määrittää. Vartalo esiintyy semmoisenaan vain joissakin uralilaisissa kielissä, useimmissa sitä on laajennettu eri pron.-johtimilla (*‑j, *‑n, *‑ŋ). — Eräissä kaksikon tuntevissa kielissä kaksikon ja monikon pron:t näyttävät olevan eri alkuperää; tästä yhteydestä olisi siten ilmeisesti erotettava saame moai ’me (kaks.)’ ja etelämansi mäŋ, itämansi länsimansi man, pohjoismansi mān ’me (mon.)’, mutta pohjimmiltaan yhteistä ainesta kaikissa 1. persoonan pron:eissa on vain alkukons. m- ja vokaalien sekä johdinten vaihtelua esiintyy kaikkien pron.-sarjojen sisällä. Vertaa minä.
Vastineet sukukielissä (21 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | mȫ |
|---|---|
| karjala | myö |
| lyydi | müö, me |
| vepsä | mö, me |
| vatja | mȫ, (vatjan Kukkosin murre) mǖ |
| viro | meie, me |
| liivi | meg, mēg, (salatsinliivi) mē, me ’me’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame mī, mij (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame), eteläsaame mijj´eh, uumajansaame mijja ’me (mon.)’ |
|---|---|
| mordva | miń ’me’ |
| länsimari | länsimari mä, itämari me |
| udmurtti | mi |
| komi | mi, permjakki mije̮ ’sama merkitys’ |
| itämansi | itämansi länsimansi min, pohjoismansi mēn ’me (kaks.)’ |
| itähanti | itähanti mĕŋ, etelähanti mŏŋ, pohjoishanti muŋ ’me (mon.)’, itähanti etelähanti pohjoishanti min ’me (kaks.)’ |
| unkari | mi, murt. mí, mik, vanh. kiel. miv ’me’ |
| nenetsi | mańeʾ ’me (mon.)’, mańīʾ ’me (kaks.)’ |
| nganasani | mêŋ ’me’, mî ’me (kaks.)’ |
| selkuppi | me, mē ’me’ |
| kamassi | miʾ ’me (mon.)’, mište ’me (kaks.)’ |
| koibaali | me ’me’ |
| matori | mend́a, mende ’sama merkitys’ |