myö

pronomini/ˈmyø̯/
Jaa
Viittaa artikkeliin

1 tavu · 3 kirjainta

Johdettu sanasta: myödä

Merkitys

  1. (persoonapronomini, murteellinen) Pohjois-Karjalassa ja kaakkoismurteissa: meMyö keskitytään maailman pelastamiseen tieteen keinoin.

Synonyymit

Esimerkkilauseet

"Vaan viimme kerta tuo sai ollakin, en minä ainakaan enään hänelle myö mitään, ostakoon muualta, jos luulee helpommalla saavansa", sanoi mieskin.
— Roopert Linna, Kyläkertomuksia I
Ovet aukesi unelmien aattoon, kuka onnensa ostaa ja myö, kuka ehtivi juhlasaattoon, kuka huutohon hukkuu ja seurassa säilyy?
— Larin-Kyösti, Unta ja totta
Yksikön persoonapronominit ovat mie, sie ja hää, monikossa samoin kuin savolaismurteissakin myö, työ ja hyö.
— Wikipedia: Suomen murteet

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan me yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 15 muuta kieltä

Sanan vartalossa esiintyy paljon epäsäänn. vaihtelua, eikä sen vokaalin alkup. laatua ole voitu tarkasti määrittää. Vartalo esiintyy semmoisenaan vain joissakin uralilaisissa kielissä, useimmissa sitä on laajennettu eri pron.-johtimilla (*‑j, *‑n, *‑ŋ). — Eräissä kaksikon tuntevissa kielissä kaksikon ja monikon pron:t näyttävät olevan eri alkuperää; tästä yhteydestä olisi siten ilmeisesti erotettava saame moai ’me (kaks.)’ ja etelämansi mäŋ, itämansi länsimansi man, pohjoismansi mān ’me (mon.)’, mutta pohjimmiltaan yhteistä ainesta kaikissa 1. persoonan pron:eissa on vain alkukons. m- ja vokaalien sekä johdinten vaihtelua esiintyy kaikkien pron.-sarjojen sisällä. Vertaa minä.

Vastineet sukukielissä (21 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenmȫ
karjalamyö
lyydimüö, me
vepsämö, me
vatjamȫ, (vatjan Kukkosin murre) mǖ
viromeie, me
liivimeg, mēg, (salatsinliivi) mē, me ’me’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame mī, mij (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame), eteläsaame mijj´eh, uumajansaame mijja ’me (mon.)’
mordvamiń ’me’
länsimarilänsimari mä, itämari me
udmurttimi
komimi, permjakki mije̮ ’sama merkitys’
itämansiitämansi länsimansi min, pohjoismansi mēn ’me (kaks.)’
itähantiitähanti mĕŋ, etelähanti mŏŋ, pohjoishanti muŋ ’me (mon.)’, itähanti etelähanti pohjoishanti min ’me (kaks.)’
unkarimi, murt. mí, mik, vanh. kiel. miv ’me’
nenetsimańeʾ ’me (mon.)’, mańīʾ ’me (kaks.)’
nganasanimêŋ ’me’, mî ’me (kaks.)’
selkuppime, mē ’me’
kamassimiʾ ’me (mon.)’, mište ’me (kaks.)’
koibaalime ’me’
matorimend́a, mende ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Myö. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/myö