me­lu­a­ja

substantiivi/ˈmeluɑjɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: meluta

Merkitys

  1. henkilö, joka meluaa

Etymologia

meluta + johdin -ja

Esimerkkilauseet

Me lapset emme olleet sedän työhuoneen ainoita meluajia, vaan oli siinä suuri joukko mörisijöitä, naukujoita, määkijöitä, haukkujia, ulvojia ja piipertäjiä.
— Arvid Järnefelt, Vanhempieni romaani
Junailija tuli ja merkitsi piletit, mutta ei sanonut meluajille mitään.
— Eino Railo, Koti virran rannalla
Liikenne on yleisin meluaja.
— Wikipedia: Melu

Esiintymistiheys

232 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimeluaja
Genetiivimeluajan
Partitiivimeluajaa
Essiivimeluajana
Translatiivimeluajaksi
Inessiivimeluajassa
Elatiivimeluajasta
Illatiivimeluajaan
Adessiivimeluajalla
Ablatiivimeluajalta
Allatiivimeluajalle
Abessiivimeluajatta

Riimit

-ɑjɑ

Kaikki riimit

Lähteet