menneenvuotinen
adjektiivi/ˈmenːeːnˌʋuo̯tinen/men-neen-vuo-ti-nen (5 tavua) · 15 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- sellainen, joka on tapahtunut tai vallinnut edellisenä vuonna
Esimerkkilauseet
Alhaalla oli kirkas auringonvalo, menneenvuotinen kanerva peitti seinämät, siellä täällä suuri takiaislehti ja voikukan kullankeltainen kukka, tuoksui lämpimältä hiekalta.Kauniit kullanruskeat silmät olivat vajonneet syvälle kuoppiinsa ja iho niiden ympärillä oli käynyt ohueksi kuin kalvo ja ruskeaksi ja ylt'yleensä ryppyiseksi — tummanvaaleiden, kiiltävien suortuvien viikinkiläisharja oli ohimoilta valkoinen ja laossa kuin menneenvuotinen ruoho.Menneenvuotinen Novellikirjasto alkoi meidän tunnetun runoilijamme, Alexis Kiven, romaanilla 'Seitsemän veljestä'.Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-uotinen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Menneenvuotinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/menneenvuotinen