Asiasanasto.fi

met­sän­ran­tasubstantiivi

/ˈmetsænˌrɑntɑ/

sisältää sanat: metsä + ranta

Merkitys

  1. 1.(runollinen)metsän alkamiskohta, erityisesti tarkkareunaisia peltoja vastenKävelimme kohti metsänrantaa.

Etymologia

genetiivi + metsä + ranta

Esimerkkilauseet

Niin hartaana nuokkuu luomakunta, on hämärän herttainen hetki, vain hiljaa huojuu pensas ja puu, on vaiennut äänet jo viimeisetki, ja metsänrannasta kohoo kuu.

Kössi Kaatra, Alhaisolauluja

Aamun ruskossa kun hohtaa metsänranta, punertuvat varret honkapuitten, käypi vasta kotihinsa nuorten parvi.

Erkki Kivijärvi, Virran varrella

Vaakunan historiaa Kristiinankaupungin vaakunan aihe perustuu kaupungille sen perustamiskirjeessä vuonna 1652 vahvistettuun sinettiin, jossa määrättiin olevan "metsänranta ja sen takana meri".

Wikipedia: Kristiinankaupungin vaakuna

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimetsänranta
Genetiivimetsänrannan
Partitiivimetsänrantaa
Essiivimetsänrantana
Translatiivimetsänrannaksi
Inessiivimetsänrannassa
Elatiivimetsänrannasta
Illatiivimetsänrantaan
Adessiivimetsänrannalla
Ablatiivimetsänrannalta
Allatiivimetsänrannalle
Abessiivimetsänrannatta

Riimit

-ɑntɑ

Kaikki riimit