mie­ro

substantiivi/ˈmie̯ro/
Jaa

Merkitys

  1. kodin ulkopuolinen maailma; kulkurina tai hylättynä kodittomana (kerjäläisenä) maailmalla olo

Etymologia

Venäjän tai itäslaavin variantin maailmaa tarkoittavasta sanasta; venäjän мир ("mir").

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Hiivin hiljaa mieron rantaa, ovensuille seisahdan; kädet hurskaat almun antaa, tietä pitkää vaellan.
Johann Wolfgang von Goethe, Wilhelm Meisterin oppivuodet
"En ole siksi syntynynnä, Sen jo tunnen ja tajuan, Tässä sammakon tavalla Kaislikoissa kykkimähän; Enkä orjaksi ylennyt, Härkien hätyyttäjäksi, Kasakaks' en kasvanunna, Mieron heinämies rukaksi".
Arvi Jännes, Muistoja ja toiveita ystäville jouluksi
Suomen sanat miero ja mierolainen kuvaavat näiden vastakohtaa, ulkopuolisuutta.
Wikipedia: Yhteisöllisyys

Esiintymistiheys

985 esiintymää · 0.4 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
1.4
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.3
Reddit
0.4
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimiero
Genetiivimieron
Partitiivimieroa
Essiivimierona
Translatiivimieroksi
Inessiivimierossa
Elatiivimierosta
Illatiivimieroon
Adessiivimierolla
Ablatiivimierolta
Allatiivimierolle
Abessiivimierotta

Riimit

-iero

Kaikki riimit

Lähteet