miimi
substantiivi/ˈmiːmi/
Merkitys
- 1.(Esittävät taiteet)1) antiikin miimi-näytelmät 2) eurooppalainen moderni teatterimuoto, jossa puhe on joko kokonaan poistettu tai alistettu esityksen muille osatekijöille ja jossa teoksen sanoma välitetään fyysiseen ilmaisuun (miimiteknikkaan) kouluttautuneiden esiintyjien kautta 3) klassisen baletin teoksissa käytetty elekieli
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.mime
- ruotsimim
- saksaMime
- ranskamime
Esimerkkilauseet
— 8. Sisilialainen komedia, phlyakit, Epikharmos. Miimi. Sophronos.
Mask = naamari, maski melodi = sävel, nuotti melodisk = sävelikäs, sulosointuinen, -ääninen metafor = metafora, vertauslause metaforisk = metaforallinen, vertauslauseellinen meter = runomitta metrik = runomitan oppi metrisk = runomittainen, runomitallinen mim = miimi mimik = mimiikki mimiker = miimikko mimisk = miimillinen monolog = yksinpuhe, monologi motiv = vaikuttava syy, motiivi, aihe musik = musiikki, säveltaide musiker = muusikko, säveltaiteilija, sävelniekka myth = taru, jumalaistaru mythisk = tarumainen, taruperäinen, jumalaistarullinen målare = maalaaja måleri, målarekonst = maalaus, maalaustaide målning = maalaus, kuvaelma.
Atellaanit olivat alkuaan siirtyneet Roomaan oskien keskuudesta, saivat tasavallan lopulla taiteellisen huvinäytelmän muodon ja pysyivät yleisön suosiossa aina keisariaikaan saakka, jolloin niiden tilalle tulivat miimi ja pantomiimi.
Englanninkieliset vastineet
- mime
Esiintymistiheys
33 esiintymää, 0.0 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 5
| Nominatiivi | miimi |
| Genetiivi | miimin |
| Partitiivi | miimiä |
| Essiivi | miiminä |
| Translatiivi | miimiksi |
| Inessiivi | miimissä |
| Elatiivi | miimistä |
| Illatiivi | miimiin |
| Adessiivi | miimillä |
| Ablatiivi | miimiltä |
| Allatiivi | miimille |
| Abessiivi | miimittä |
Riimit
-iːmi
Kaikki riimit