- Sanakirjassa
- Johdos, käsitellään sanan moni yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, liivi ja 2 muuta kieltä
Lähtökohta: Samantapaisia sanoja on myös indoeurooppalainen kielissä: gootti manags ’moni’, muinaisyläsaksa manag, anglosaksi manig, muinaisruotsi mangen ’moni’, muinaiskirkkoslaavi mŭnogŭ ’paljon’; yhtäläisyyksien on katsottu viittaavan hyvin vanhaan lainaukseen indoeurooppalainen taholta tai jopa alkusukulaisuuteen.
Mahdottomana ei liene pidettävä myöskään sitä, että itämerensuomi moni ja mahdollisesti udmurtti komi mi̮nda olisivat johd:ia pron.-vartalosta mo- ~ mu-, jolloin yhtäläisyys indoeurooppalainen sanojen kanssa on sattumaa.
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | moni ’moni; joku’, monikas ’eräs, muutama, joku’ |
|---|---|
| karjala | moni ’moni, usea’, monies ’muutama, joku(nen), eräs’ |
| lyydi | mońi ’moni’ |
| vatja | me̮ni, (vatjan Kukkosin murre) moni ’moni’, me̮nikaz ’muutama’ |
| viro | mõni ’muutama, joku, jokunen, jokin, monias, eräs, toinen’, mõningane ’jonkinlainen’ |
| liivi | mūnda (= viro mõnd, suomi monta, munta) ’moni, muutama’ |
(suomi monet → pohjoissaame moanâk (luulajansaame) ’jokunen, muutama’, suomi monta → pohjoissaame moadˈde (eteläsaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’muutama, (murt.) usea’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| udmurtti | mi̮nda ’niin paljon kuin’, so-mi̮nda ’niin paljon’ |
|---|---|
| komi | si̮-mi̮nda ’niin paljon’, mij-mi̮nda ’kuinka paljon, kuinka monta’. |
Tähän on usein yhdistetty myös kymmenen kerrannaisia merkitsevissä lukusanoissa esiintyvä elementti ‑mi̮n: udmurtti kwami̮n ’30’ (kwiń ’3’), komi komi̮n ’30’ (kujim ’3’), ńeĺami̮n ’40’ (ńoĺ ’4’) ~ mansi ‑mən, ‑man, ‑pən, ‑pan: itämansi länsimansi nälmən, pohjoismansi naliman ’40’, itämansi länsimansi ätpən, pohjoismansi atpan ’50’ | unkari ‑van, ‑ven: negyven ’40’, ötven ’50’, mutta tämä lienee erillinen ’10’-merkityksinen lukusana.