monttu

substantiivi

/ˈmontːu/

Merkitykset

ruotsin murteellinen ja lastenkielinen munta yms. ’suu’

Ne eivät sanoneet sitä suoraan täällä montussa.

Eräänä päivänä pelaajat nousivat tummasta korsustaan ja jatkoivat peliään erään avonaisen montun pohjalla.

Se oli lapioitu, ja kuopan pohjalla oli poltettu pyroteknisiä aineita, joilla monttu saatiin näkymään tulipallolta joksikin aikaan.

18 780 esiintymää, 7.2 / milj.

Suomi24

7.9

Sanomalehdet

3.7

Aikakauslehdet

3.6

Wikipedia

2.0

3.5

Tekstitykset

5.0

Taivutusluokka 1, vokaalivaihtelutyyppi C

-ontːu