tont­tu

substantiivi/ˈtontːu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tont-tu (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 8 196. yleisin sana

Merkitykset

  1. kansanperinteessä jonkin paikan, kuten rakennuksen, suojelija ja asukas, ihmisen kaltainen, mutta sitä pienempi olio
  2. nykyisessä jouluperinteessä joulupukin apuna toimiva hiippalakkinen pikkuihminen
  3. (arkikieltä)idiootti, hölmö
  4. (puhekieltä)tonni (tuhat yksikköä rahaa)

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Paitsi haltiaa, saattoi talossa olla myös tonttu, joka vaati sekä hyvää syötävää että muuta palvelusta; ellei sen mieltä noudatettu, teki se kaikenlaista ilkeyttä.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Hei nyt, tontut, laulakaamme vuoren alla; juhlatanssit tanhutkaamme lattialla!
— Kaarlo Hänninen, Eläinten olympialaiset
Taavi on lääkäri, ja hän käyttää tietotaitoaan, kuten hypnoosia ja akupunktiota parantaakseen potilaitaan, kuten metsän eläimiä tai muita tonttuja.
— Wikipedia: Tontut (televisiosarja)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan tonttu lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Se oli tunturi, tonttujen asunto, joka itsekseen iloitsi ympäristöstään Välittämättä.
— Arvi Järventaus, Ristilukki
Sen lyhennysmerkit leikittelivät pian hänen unikuvitelmissaan hupaisina pikku tonttuina.
— Urho Karhumäki, Kello soi
Menninkäinen on pieni tai hyvin pieni pimeästä pitävä taruolento, joka muistuttaa tonttua, peikkoa ja keijukaista.
— Wikipedia: Menninkäinen
Tästä päivästä alkoi Matti Kivisen ja Turun linnan tonttu-ukon ystävyys.
— Zacharias Topelius, Lukemisia lapsille 3

Etymologia

1tonttu1 – (kääpiömäinen) haltija; tomppeli, tyhmä ihminen

Alkuperä
Lainasana (ruotsi)
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
paikoin Keski-Pohjanmaa Peräpohja Länsipohja

Lähtökohta: ← ruotsi, vertaa nykyruotsi tomtegubbe, tomtebisse ’tonttu’ (oikeastaan »tontin ukko») ja yhdyssanan alkuosasta abstrahoituneet tomte, tomta, murt. Suomi tomt ’tonttu’ (vertaa tontti). — karjala tontti ’metsänhaltija; lapsi (halv.)’ ← suomi; viro tont (g. tondi) ’kummitus, paholainen; kodinhaltija, linnunpelätin’ ← nykyruotsi murt. Viro tont ’tonttu; kodinhaltija; kummitus’; inkeroinen tontti ’paholainen (kirosana)’, vatja tontti ’paholainen; kodinhaltija’, liivi tońt ’kummitus, paholainen’ ← viro; pohjoissaame doanˈta (eteläsaame luulajansaame inarinsaame) ’paholainen (kirosana); tonttu’ ← skandinaavinen ja osittain suomi.

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus tonttu.

2tonttu2 – maapalsta, kiinteistö

Alkuperä
Lainasana (ruotsi)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan tontti yhteydessä

Lähtökohta: ← ruotsi, vertaa nykyruotsi tomt, muinaisruotsi tom(p)t, varhaisempi uusruotsi ja murt. myös tomta, tomte, toft ’tontti’ (nykytanska tomt, toft(e), nykynorja tomt, toft, tuft, muinaisnorja topt, tupt ’sama merkitys’) ← kantaskandinaavi *tomft-, *tōft- ← kantagermaani *tumf(e)tō- ← indoeurooppalainen *dm̥-pedā ’talon paikka’.

(karjala tontti, tonttu ’tonttimaa; talonpaikka’ ← suomi)

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • hob
  • sprite
  • gnome
  • elf

Esiintymistiheys

18 897 esiintymää · 7.2 / milj.

Suomi24
6.9
Sanomalehdet
13.0
Aikakauslehdet
8.4
Wikipedia
4.6
Reddit
5.8
Tekstitykset
7.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: tontut 25 % · tonttu 23 % · tonttua 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ontːu

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tonttu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tonttu