Asiasanasto.fi

morkku

substantiivi

/ˈmorkːu/

Merkitys

  1. 1.(huumeslangia) morfiini, eräs huume

Esimerkkilauseet

Tällöin oli alhaalla morkussa viikkokausia lisähuisketta, kaikkein hienoimman porsliinin puhdistamista, kaikkein hienoimpien veitsien ja haarukoiden kiilloittamista, ja kuukkerskan paino putosi huomattavasti alle sadan kilon ylenmääräisestä höyryämisestä.

Kössi Kaatra, Äiti ja poika

Nyt kävi kuitenkin niin hullusti, että samana iltana oli hän pidätettynä yhdessä morkussa rosvojen kanssa ja majaili siellä myöskin — tosin jo ennen vangittuna — miliisilaitoksessa hänen asiaansa tutkinut virkamies.

Heikki Välisalmi, 40 kuukautta Neuvosto-Venäjällä

Kansalaispalautteen vuoksi yhdyskuntalautakunta muutti suunnitelmaa siten, että asemaa siirretään itään Morkun talon paikalle, joka puolestaan purettaisiin.

Wikipedia: Tampereen vanha tavara-asema

Esiintymistiheys

471 esiintymää, 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.3
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Nominatiivimorkku
Genetiivimorkun
Partitiivimorkkua
Essiivimorkkuna
Translatiivimorkuksi
Inessiivimorkussa
Elatiivimorkusta
Illatiivimorkkuun
Adessiivimorkulla
Ablatiivimorkulta
Allatiivimorkulle
Abessiivimorkutta

Riimit

-orkːu

Kaikki riimit