myön­ty­väi­syys­suun­ta

substantiivi/ˈmyø̯ntyʋæi̯syːsˌsuːntɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

myön-ty-väi-syys-suun-ta (6 tavua) · 19 kirjainta

sisältää sanat: myöntyväisyys + suunta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. mukautumiseen tai alistumiseen perustuva poliittinen suuntaus erityisesti Suomen venäläistämiskausien aikana

Esimerkkilauseet

Toiset kansalaiset ja ryhmät sitävastoin valtiollisen taistelun jouduttua mainittuun toiseen vaihekauteensa eivät enään katsoneet voivansa alistua maan yli tulvivaan sortoon ja laittomuuteen, antaa luottamustaan julkisen laittomuuden välikappaleeksi muuttuneelle hallitukselle eikä suoda kannatustaan myöntyväisyyssuunnalle.
— Väinö Voionmaa, Tampereen kaupungin historia III
Rovasti taas oli sitkeä suomettarelainen eli myöntyväisyyssuunnan mies, kuten Jumalan ja arkkipiispan kuuliaisen palvelijan tuli ollakin.
— Eemeli Jaakkola, Neljän vuosisadan sukutalo
Valtiopäivillä myöntyväisyyssuuntausta edustivat papisto ja talonpoikaissääty, joiden johtajat olivat myöntyväisyyssuunnan edustajia.
— Wikipedia: Toinen sortokausi

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uːntɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Myöntyväisyyssuunta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/myöntyväisyyssuunta