Asiasanasto.fi

möy­ri­jäsubstantiivi

/ˈmøy̯rijæ/

Johdettu sanasta: möyriä

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.olento tai asia, joka tonkii, myllertää tai kaivaa maata

Esimerkkilauseet

Karhu oli kesäkauden kiertänyt kiveliöitä ja möyrinyt pökkelöiden kimpussa, mutta syksyllä, kun kontio rupesi hankkiutumaan talvilepoonsa, tulivat metsään toiset möyrijät, käyden kahta kiukkuisemmin kantojen kimppuun.

Samuli Paulaharju, Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta

Tällaisia paappoja rukihiset rintapellot kasvattivat, kasvattivat joka vaarin omaan laihinsa, niin että, minkä oli eri peltoa, eri oli pellon möyrijääkin.

Samuli Paulaharju, Rintakyliä ja larvamaita

Kirjan päähenkilöt Brucco Jason din Alt (päähahmo, ammattipeluri) Krannon (trukkikuski) Meta Naxa (Möyrijä, puhuja) Kerk Pyrrus (Pyrruslaisten johtaja) Rhes (Möyrijöiden johtaja) Skop (henkivartija) Kirja Harry Harrison, Kuoleman planeetta, suom.

Wikipedia: Kuoleman planeetta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivimöyrijä
Genetiivimöyrijän
Partitiivimöyrijää
Essiivimöyrijänä
Translatiivimöyrijäksi
Inessiivimöyrijässä
Elatiivimöyrijästä
Illatiivimöyrijään
Adessiivimöyrijällä
Ablatiivimöyrijältä
Allatiivimöyrijälle
Abessiivimöyrijättä

Riimit

-øyrijæ

Kaikki riimit