1näpeä1 – terävä; näppärä, kätevä; herkkä, kärkäs; nopea
- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Levinneisyys
- et. savolaismurteet, paikoin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa Peräpohja
- Vastineita
- karjala, lyydi, viro
Lainalähde: ? ← germaaninen *snǣƀ(r)ia-, vertaa muinaisnorja snæfr ’nopea’, nykynorja murt. snæv ’nopea; ahdas, niukka’, nykyruotsi snäv ’ahdas, tiukka; niukka; tyly’; jos rinnastus katsotaan oikeaksi, voitaisiin samasta lähteestä katsoa periytyneeksi myös näpeä merk:ssä ’niukka’ (Agr näpieste ’niukasti’, katso myös näppi2). Sanue on kuitenkin varsin lähellä s.v. näppärä ja näpätä main. sanoja ja voi olla näihin liittyvää deskr. ainesta. Vertaa myös nopea.