naaraaminen
substantiivi/ˈnɑːrɑːminen/naa-raa-mi-nen (4 tavua) · 11 kirjainta
Johdettu sanasta: naarata
Merkitys
- teonnimi verbistä naarata
Esimerkkilauseet
Kauempaa jonon häntäpäästä toimitettiin köysiä ja naarausvehkeitä, ja niin alkoi naaraaminen.Jos uhria ei löydy sukelluksessakaan, aloitetaan poliisin toimesta ns. naaraaminen, eli veneestä pudotetaan lankoja, joiden päässä on koukkuja ja lopulta uhri tarttuu kiinni koukkuun ja hänet saatetaan löytää.Etymologia
naarata + johdin -minen
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-inen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Naaraaminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/naaraaminen