Asiasanasto.fi

naa­raa­mi­nensubstantiivi

/ˈnɑːrɑːminen/

Johdettu sanasta: naarata

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä naarata

Etymologia

naarata + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Kauempaa jonon häntäpäästä toimitettiin köysiä ja naarausvehkeitä, ja niin alkoi naaraaminen.

Simo Eronen, Rikas mies

naaraaminen, eli veneestä pudotetaan lankoja, joiden päässä on koukkuja ja lopulta uhri tarttuu kiinni koukkuun ja hänet saatetaan löytää.

Wikipedia: Pelastustoiminta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivinaaraaminen
Genetiivinaaraamisen
Partitiivinaaraamista
Essiivinaaraamisena
Translatiivinaaraamiseksi
Inessiivinaaraamisessa
Elatiivinaaraamisesta
Illatiivinaaraamiseen
Adessiivinaaraamisella
Ablatiivinaaraamiselta
Allatiivinaaraamiselle
Abessiivinaaraamisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit