naa­raa­mi­nen

substantiivi/ˈnɑːrɑːminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

naa-raa-mi-nen (4 tavua) · 11 kirjainta

Johdettu sanasta: naarata

Merkitys

  1. teonnimi verbistä naarata

Esimerkkilauseet

Kauempaa jonon häntäpäästä toimitettiin köysiä ja naarausvehkeitä, ja niin alkoi naaraaminen.
— Simo Eronen, Rikas mies
Jos uhria ei löydy sukelluksessakaan, aloitetaan poliisin toimesta ns. naaraaminen, eli veneestä pudotetaan lankoja, joiden päässä on koukkuja ja lopulta uhri tarttuu kiinni koukkuun ja hänet saatetaan löytää.
— Wikipedia: Pelastustoiminta

Etymologia

naarata + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Naaraaminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/naaraaminen