naa­raa­mi­nen

substantiivi/ˈnɑːrɑːminen/
Jaa

Johdettu sanasta: naarata

Merkitys

  1. teonnimi verbistä naarata

Etymologia

naarata + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Kauempaa jonon häntäpäästä toimitettiin köysiä ja naarausvehkeitä, ja niin alkoi naaraaminen.
— Simo Eronen, Rikas mies
naaraaminen, eli veneestä pudotetaan lankoja, joiden päässä on koukkuja ja lopulta uhri tarttuu kiinni koukkuun ja hänet saatetaan löytää.
— Wikipedia: Pelastustoiminta

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivinaaraaminen
Genetiivinaaraamisen
Partitiivinaaraamista
Essiivinaaraamisena
Translatiivinaaraamiseksi
Inessiivinaaraamisessa
Elatiivinaaraamisesta
Illatiivinaaraamiseen
Adessiivinaaraamisella
Ablatiivinaaraamiselta
Allatiivinaaraamiselle
Abessiivinaaraamisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet