nai­mi­nen

substantiivi/ˈnɑi̯minen/
Jaa

Johdettu sanasta: naida

Merkitykset

  1. (arkikieltä)yhdyntä, rakastelu
  2. (vanhahtava)avioituminen
  3. (vanhahtava)(murre)rusina- tai sekahedelmäsoppaJouluna jälkiruokana on riisipuuroa ja naimista.

Synonyymit

Etymologia

naida + johdin -minen

Yhdyssanat ja johdokset

Yhdyssanat

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Ne olivat: Juhana herttuan pitkällinen vankeus "ilman syytä", murhat Upsalassa, Eerikin naiminen ja hänen tsaarille antamansa lupaus luovuttaa tälle Katariina, sekä lopuksi Yrjö Pietarinpojan asettaminen entiseen valtaansa.
— Carl Blink, Eerik XIV ja Juhana III I
Karenius'en ahtaisin aivoihin ei sittekään pystynyt naimiskaaren luku: "kuinka naiminen on rakennettava", eikä myös rakennuskaaren luku: "kuinka siat ovat terhometsään päästettävät", saatikka sitte muut tärkeimmät pykälät lakikirjassa.
— K. Pohjanen, Kuvaelmia menneitten aikojen eloista ja oloista
Tämä saattoi johtua siitä, että asepalvelus oli yleensä suoritettu 30. ikävuoden paikkeilla ja nuoren naisen naiminen varmisti tämän neitsyyden.
— Wikipedia: Avioliitto

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivinaiminen
Genetiivinaimisen
Partitiivinaimista
Essiivinaimisena
Translatiivinaimiseksi
Inessiivinaimisessa
Elatiivinaimisesta
Illatiivinaimiseen
Adessiivinaimisella
Ablatiivinaimiselta
Allatiivinaimiselle
Abessiivinaimisetta

Riimit

-ɑiminen

Kaikki riimit

Lähteet