nakkeleminen
substantiivi/ˈnɑkːeleminen/nak-ke-le-mi-nen (5 tavua) · 12 kirjainta
Johdettu sanasta: nakella
Merkitys
- teonnimi verbistä nakella
Esimerkkilauseet
Toinen oli kultakolikkojen nakkeleminen, toinen revolverin ojentaminen.Rotkosta kuului ilkeä huuto ja koiran räykyttäminen ja kivien nakkeleminen ja pikkulapsen rääkyminen ja vaikka mikä meno, väliin sieltä, väliin täältä, väliin tuolta — ja aina eri äänellä.Etymologia
nakella + johdin -minen
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-eminen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Nakkeleminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nakkeleminen