nal­ja

substantiivi/ˈnɑljɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

nal-ja (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (murteellinen)vitsi, leikinlasku tai leikkisä sanailu

Esimerkkilauseet

Yön jatkui leikki, nalja niin, kunnes hohti koi; ei mieltä vienyt malja, vain ilotuulen toi.
— Esaias Tegnér, Fritjofin taru
Eikä unhotu hält' ensi lempi, joka syntyi sydänkuulla kerran honkain hopeaisten holvin alla, koska kiilsi maassa, puussa kiteet; sujui suksi, juoksi juttu, nalja kera naisen nuoren kuudan-yössä, taivahilta niinkuin tähtiseule satoi haavehisin outo hartaus.
— Eino Leino, Kootut teokset V
Ne ottivat omakseen karsinaloukon ja käskivät poispäin katsomaan; mut tullut ei ikävä katsojajoukon, ilo, nalja virtasi vallaltaan.
— Eino Leino, Tuulikannel II

Etymologia

Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
Viron Inkerinmaa
Vastineita
inkeroinen, vatja, viro, liivi

Yhdistetty ersämordvan sanaan ersämordva nalkoms, mokšamordva naʟkəms ’pelata, leikkiä’, ilmeisesti aiheetta.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinennalja ’pilapuhe, leikinlasku’
vatja(vatjan Kukkosin murre) nalja ’leikki, pila’
vironali (g. nalja) ’leikki, pila’
liivinɔ̄ĺa ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑljɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Nalja. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/nalja