neu­la­ko­ta

substantiivi/ˈneu̯lɑˌkotɑ/
Jaa

sisältää sanat: neula + kota

Merkitys

  1. (Arkeologia)soljen osa, johon neulan terävä pää asetetaan, kun solki suljetaan

Esimerkkilauseet

Valaja-Matti toi morsiamelle uudet vöyliset, jossa oli neulakota.
Johannes Häyhä, Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 6 Naimistavat
768 Neulikko, neulakota; lehmät owat neulat.
Elias Lönnrot, Suomen kansan arwoituksia
Tuolloin soljesta on raaputettu pois hopeapinnoitetta, ja siihen on kiinnitetty uusi neulakota ja neula.
Wikipedia: Riimukirjoitus

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivineulakota
Genetiivineulakodan
Partitiivineulakotaa
Essiivineulakotana
Translatiivineulakodaksi
Inessiivineulakodassa
Elatiivineulakodasta
Illatiivineulakotaan
Adessiivineulakodalla
Ablatiivineulakodalta
Allatiivineulakodalle
Abessiivineulakodatta

Riimit

-otɑ

Kaikki riimit

Lähteet