- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi ja 7 muuta kieltä
Lähtökohta: suomalais-ugrilainen *kota voi olla indoeurooppalainen lainasana (lainaussuunta voi olla päinvastainenkin), vertaa avesta kata- ’maja; varasto; talo’, persia kad ’talo’. Myös germaaninen taholla on samantapaisia sanoja, joista jotkut (esimerkiksi ruotsi kåta ’lapinkota’) tosin voivat olla lainoja itämerensuomi:sta. Sen puolesta, että kyseessä on vanha kulkusana, puhuvat myös muun muassa mongoli qota(n) ’aitaus; kylä; kaupunki; talo’, turkin kieli kota ’talo’, ainu kot ’talonpaikka, paikka’, kota ’kylä’.
Vastineet sukukielissä (13 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | kota ’tukisalkojen varaan rakennettu katos, havumaja, metsästyskoju tms.; keittokota; saunan eteinen; leikkimökki; vetolaatikko; emä, kohtu’ |
|---|---|
| lyydi | koda ’kanahäkki’ |
| vepsä | koda ’kanakoppi; leikkimökki; takapuoli; kohtu’ |
| vatja | ke̮ta ’tupa, keittohuone’ |
| viro | koda ’kota, maja, talo, huone; sikiökalvo (lapse-, varsakoda)’ |
| liivi | kuodā ’rakennus, talo; kalansavustuskota’ (venäjä murt. koda ’kanakoppi’ ← lyydi tai vepsä, kodań ’eräänl. linnunsadin’ ← karjala kodańe ’sama merkitys’) |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | goatte ’kota’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva kudo, mokšamordva kud ’talo, tupa’ |
| länsimari | länsimari kuδə̑ ’tšeremissiläinen kesäkota’, itämari kuδo ’keitto-, pesukota; kohtu’ |
| udmurtti | kwala, kowa, kwa ’kesäkota’, kwa, ka: kunokwa, ‑ka ’majatalo’, korka ’talo’ |
| komi | kola ’metsäkota; kesäinen keittokota (saunan edessä)’, ke̮, ke̮v: jen-k. ’nurkkahylly pyhimystenkuvia varten’, ke̮, ko, ku: vit́ś-k. ’kirkko’, ka, ku: ker-k. ’talo’ |
| itähanti | itähanti kat, etelähanti χot, pohjoishanti χɔt, χat ’talo’ |
| unkari | ház ’talo, rakennus’. |