- Vanhin tieto
- Lönnrotin sanakirjan lisävihko, 1886
- Levinneisyys
- oikeastaan karjalainen sana, ei suomi murt.
- Vastineita
- karjala, lyydi, viro, liivi, pohjoissaame, ersämordva, unkari
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | ńolki ’kuola, sylki; räkä, kalan lima’, ńolata (prs. ńolkoau) ’kuolata; venyä (pilaantunut maito)’, ńolkiestoa ’kuolata’, ńolkevuo ’tulla kuolaiseksi, tahriintua kuolaan’ |
|---|---|
| lyydi | ńolg(u) ’kina, kuola (suusta), (kalan) lima’, ńolguda ’vuotaa, valua (lima, kuola, räkä)’, ńolguta ’valuttaa kuolaa suustaan’ |
| viro | nõlg (g. nõle) ’räkä, räkätauti’, nõlene ’limainen’ |
| liivi | noĺg ’lima, jätös’, noĺgə ’erittää limaa, tulla limaiseksi’, noĺgi ’likainen, limainen’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame snuolˈgâ (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame koltansaame) ’räkä’ |
|---|---|
| ersämordva | ersämordva nolgo, mokšamordva nolga ’sama merkitys’ |
| unkari | nyál ’kuola, sylki, lima’. |
Varmaankin alkuaan deskr. sana, joka kuuluu laajaan saman aihepiirin vanhaan, äänteellisestikin yhteneväiseen sanastoon; vertaa niellä, nuolla (näiden lisäksi on suomalais-ugrilainen ’suuta’ merkitsevä sana *ńälmä, jonka edustajaa ei tavata suomessa) sekä toisaalta nola, nila ja nilki.