nor­jan­kie­li­nen

adjektiivi/ˈnorjɑnˌkie̯linen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

nor-jan-kie-li-nen (5 tavua) · 14 kirjainta

Yhdyssana: norja + -kielinen

Merkitykset

  1. norjan kieltä puhuva, norjaa puhuva.
  2. norjaksi esitetty tai tapahtuva, norjan kielellä oleva.

Esimerkkilauseet

Jaampa oli siis kyllä sen verran oppinut norjankielistä katkismusta ulkoa, että töin tuskin pääsi ripille mutta luultavasti ei hänkään, niinkuin siltä ajalta luemme, "ymmärtänyt vähäistäkään siitä, mitä oli kuullut, lukenut ja laulanut," ja sittemmin oli hän heittänyt kirjansa ja niiden mukana kristinoppiansakin nurkkaan.
— Jens Andreas Friis, Laila eli Kuvaelmia Ruijan rannoilta
Ainakin kiisoissa talletettiin vanhaa ja uutta virsikirjaa, suomen- ja lapinkielistä Uutta Testamenttia, ja Maarit-emännän mielikirjana oli pieni lapinkielinen katkismus sekä Pontoppidanin lapin- ja norjankielinen hartauskirja.
— Samuli Paulaharju, Taka-Lappia
Kunnanvaltuusto pääosin saamelainen, mutta kirjoitti pöytäkirjat suomeksi ja kunnassa luettiin niin suomen -, saamen - kuin norjankielisiäkin lehtiä.
— Wikipedia: Saamelaisten historia

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan norjankielinen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Kunnan norjankielinen nimi Kautokeino puolestaan pohjautuu suomenkieliseen nimeen.
— Wikipedia: Koutokeino

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsinorsk, noerskspråkig, norsktalande

Esiintymistiheys

255 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.8
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ielinen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Norjankielinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 22.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/norjankielinen