Asiasanasto.fi

norjankielinen

adjektiivi

/ˈnorjɑnˌkie̯linen/

Yhdyssana: norja + -kielinen

Merkitykset

  1. 1.norjan kieltä puhuva, norjaa puhuva.
  2. 2.norjaksi esitetty tai tapahtuva, norjan kielellä oleva.

Liittyvät sanat

Käännökset

  • ruotsinorsk, noerskspråkig, norsktalande

Esimerkkilauseet

Ainakin kiisoissa talletettiin vanhaa ja uutta virsikirjaa, suomen- ja lapinkielistä Uutta Testamenttia, ja Maarit-emännän mielikirjana oli pieni lapinkielinen katkismus sekä Pontoppidanin lapin- ja norjankielinen hartauskirja.

Samuli Paulaharju, Taka-Lappia

Vesisaaressa kyllä ilmestyi jo seitsemättä vuottaan norjankielinen sanomalehti, "Finmarkens Amtstidende", mutta harvat suomalaiset siihen aikaan osasivat sitä lukea, vaikka olisivat tahtoneetkin.

Samuli Paulaharju, Ruijan suomalaisia

Kunnanvaltuusto pääosin saamelainen, mutta kirjoitti pöytäkirjat suomeksi ja kunnassa luettiin niin suomen -, saamen - kuin norjankielisiäkin lehtiä.

Wikipedia: Saamelaisten historia

Esiintymistiheys

255 esiintymää, 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.8
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivinorjankielinen
Genetiivinorjankielisen
Partitiivinorjankielistä
Essiivinorjankielisenä
Translatiivinorjankieliseksi
Inessiivinorjankielisessä
Elatiivinorjankielisestä
Illatiivinorjankieliseen
Adessiivinorjankielisellä
Ablatiivinorjankieliseltä
Allatiivinorjankieliselle
Abessiivinorjankielisettä

Riimit

-ielinen

Kaikki riimit