nor­ja

adjektiivi, erisnimi, substantiivi/ˈnorjɑ/
Jaa

Merkitykset

adjektiivi

  1. notkea, taipuisa, vetreä (esiintyy eritoten runokielessä).Vastasten tulee olla norjia.

substantiivi

  1. norjan kieli, Norjassa puhuttava taustaltaa germaanis-skandinaavinen kieli (kielitunnus: no)

erisnimi

  1. Pohjois-Euroopassa, Suomen, Ruotsin ja Tanskan naapurissa sijaitseva valtio, Norjan kuningaskunta.Norjan pääkaupunki on Oslo.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.Norway, Norwegian
  • ruotsiNorge, norska, smidig
  • saksaNorwegisch (n), Norwegen
  • ranskanorvégien, Norvège (f)
  • venäjäНорвегия
  • vironorra keel, Norra
  • puolaNorwegia (f)
  • norjasmidig, Norge, Noreg, norsk

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Tuoss' seisovi vanhus sorja, Uros katseeltaan, sävyltään, Lumipäinen, kookas, norja — Sen moinen hän on näöltään.
Paavo Cajander, Runoelmia
"Ei sitä tiedä, jos olisi ainakin samoja Kritsmanneja — mustaverinen se oli sekin, jonka Norjassa näin", sotki Einari itsepäisesti sekaan, häiriten Alfredin lukua.
Väinö Kataja, Maalaiskuvia I
Monissa muissa kielissä, kuten ruotsissa, norjassa, saksassa ja ranskassa pulkka -sanan johdannainen tarkoittaa ahkiota.
Wikipedia: Pulkka

Englanninkieliset vastineet

  • Noreg
  • Norge
  • Norway
  • willowy
  • Norwegian

Esiintymistiheys

150 865 esiintymää · 57.5 / milj.

Suomi24
43.9
Sanomalehdet
266.2
Aikakauslehdet
94.9
Wikipedia
244.5
Reddit
82.1
Tekstitykset
9.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivinorja
Genetiivinorjan
Partitiivinorjaa
Essiivinorjana
Translatiivinorjaksi
Inessiivinorjassa
Elatiivinorjasta
Illatiivinorjaan
Adessiivinorjalla
Ablatiivinorjalta
Allatiivinorjalle
Abessiivinorjatta

Riimit

-orjɑ

Kaikki riimit

Lähteet