Asiasanasto.fi

nur­ku­ma­tonadjektiivi

/ˈnurkumɑton/

Johdettu sanasta: nurkua

Esimerkkilauseet

Siihen liittyy jonkullainen synkkä, vaikka samalla nöyrä ja nurkumaton historian-filosoofinen fatalismi: syvä tunne ja käsitys yksilön ja yleensä kaiken tietoisen, tuumaperäisen ja suunnitellun toiminnan mitättömyydestä.

Leo Tolstoi, Sota ja rauha I

Sulle hän kai tämän soi, ja se kestäös nurkumatonna.

Homeros, Odysseia

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivinurkumaton
Genetiivinurkumattoman
Partitiivinurkumatonta
Essiivinurkumattomana
Translatiivinurkumattomaksi
Inessiivinurkumattomassa
Elatiivinurkumattomasta
Illatiivinurkumattomaan
Adessiivinurkumattomalla
Ablatiivinurkumattomalta
Allatiivinurkumattomalle
Abessiivinurkumattomatta