on­gel­mal­li­suus

Nathaniel Hawthorne (1804-64) kohoaa tämän aikakauden huomattavimmaksi proosarunoilijaksi, joka tulkitsee puritaanisten ennakkoluulojen harmaata ikävyyttä, pahuuden salaperäisyyttä ja ihmisluonteen ongelmallisuutta vaikuttavalla romanttisella tunnelmallisuudella, realistisella kuvaustavalla ja terävällä sielunerittelyllä.

Kuluneet vuodet eivät ole sen hämäryyttä kirkastaneet, mutta tämähän ei ole enää vika: uusin aikahan on opettanut, että hämäryys ja ongelmallisuus päinvastoin on ansio.

Pihlströmin mukaan uskonnollisen maailmankatsomuksen perustava ongelmallisuus suhteessa tieteeseen näyttää olevan seurausta siitä, etteivät todellisuuden kuvaileminen ja selittäminen, jotka ovat tieteen keskeisiä tehtäviä, edellytä uskonnollisia oletuksia.