- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan opponens ’opponentti; vastaan väittävä’, johdos verbistä opponere ’väittää vastaan; panna vastaan’, jossa op- (ob-) ’kohti, päin, vastaan’ + ponere ’asettaa, panna’.
op-po-nent-ti (4 tavua) · 10 kirjainta
Alanus sai taas sananvuoron, ja pidettyään tavanmukaisen puheen, astui opponentti pois menettämättä sotakunniaansa.Osakunnan pöytäkirjassa mainitaan, että Stenbäck 16 p.
helmikuuta ja 9 p. maaliskuuta oli esiintynyt tavanmukaisissa väittelyharjoituksissa, edellisellä kerralla opponenttina ja jälkimmäisellä auktorina; teesejä ei kuitenkaan ole pantu muistiin.Seuraavaa kokousta varten valittiin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme respondenttia sekä kolme opponenttia.Lähtökohtana lähinnä latinan opponens ’opponentti; vastaan väittävä’, johdos verbistä opponere ’väittää vastaan; panna vastaan’, jossa op- (ob-) ’kohti, päin, vastaan’ + ponere ’asettaa, panna’.
1 023 esiintymää · 0.4 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi C
Yleisimmät: opponentti 45 % · opponentin 24 % · opponenttina 13 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-entːi
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Opponentti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/opponentti